Raaseporin linna

Raseborgs slott

Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla korkealle kalliolle sisäsaaristoon alueelle, joka nykypäivänä tunnetaan Raaseporin kaupunkina. Vaikka vesitaso on vuosisatojen saatossa laskenut, maan kohoamisesta johtuen vastassa on edelleen uljas kallio ja vaikuttava linnanraunio, jonka ynpäröi vihreät nurmikot. Aivan vieressä Raaseporin joki virtaa ympäröivään saaristoon.

Raasepori mainitaan ensimmäisen kerran kirjeessä, joka on kirjattu 1378. Bo Joninpoika Gripin uskotaan olevan linnan perustaja, mutta ensimmäinen merkittävä asukas on kuitenkin linnanherra Tord Bonde. Hänen pojanpoikansa Kaarle Knuutinpoika Bonde, joka toimi kolme kertaa Ruotsinkuninkaana, asui linnassa kahteen otteeseen 1400-luvun keskivaiheella. Hänen seuraajansa Lauri Axelinpoika Tott, muutti sittemmin linnaan. Hän kuului silloisen Ruotsin valtakunnan vaikutusvaltaisimpiin sukuihin. Hänen toinen vaimonsa Katarina Eerikintytär Nipertz on ainoa linnaa hallinnut nainen.

Raaseporin linna oli tärkeä hallinnollinen keskus, jonka tehtävänä 1500-luvun puoliväliin oli hallinnoida Suomenlahden merenkulkua ja kaupankäyntiä Tallinnaan. Kun valta siirtyi Kustaa Vaasalle ja Tammisaaresta tuli linnaläänin hallinnollinen keskus Raasepori menetti asemansa. Linna hylättiin lopullisesti vuonna 1550, kun Helsinki perustettiin, mutta silti siellä oli ajoittaista asutusta vuosina 1556-58. Linna oli tyhjillään yli 300 vuotta,  jonka aikana se ränsistyi pahasti. Osa huoneista linnanpihan ympärillä sortuivat ja vuonna 1890,Raseborgs slott kun ensimmäiset korjaustyöt aloitettiin, entisen linnan sisällä kasvoi kuusimetsää.

Raaseporin linnan ensimmäiset korjaustyöt tehtiin vuosina 1890-93. Suunnittelutöistä vastasi mm. arkkitehti Magnus Schjerfbeck, jonka piirustukset ovat säilyneet. Kun korjaustyöt päättyivät, avattiin Suomen ensimmäinen Matkailumaja, nykyisin nimeltä Linnanvoudin tupa (Slottsknektens stusa), joka on siitä alkaen palvellut matkailijoita ruoalla ja juomalla. Ravintolasalissa on linnan historiasta kertovia tauluja 1800-luvunpuolestavälistä nykyaikaan.

Vuodesta 2008 on useampi arkeologinen kaivaustyö järjestetty Linnanmalmilla ja Snappertunan kirkonkylässä. Kesällä 2014 tehtiin kaivaustöitä linnanpihalla ja raunioiden läheisyydessä. Näiden aikana voivat vierailijat seurata töitä tai sitten he voivat kurssin osallistujina tehdä omia löytöjä.